torstai 26. helmikuuta 2015

Kässäilyn sijasta kässäröintiä

Minun blogini uinuu Ruususen unta. Hakee uutta muotoaan.

Parhaillaan olen poissa normaaleista arkirutiineistani. Olen vieraana entisessä kotikaupungissani. Se on kummallista. Kaikki on yhtäaikaa tuttua ja vierasta. Onneksi kaupungissa on edelleen huippuja tyyppejä ja hassu, hymyilevä vauva!

Eniten kaipaan harrastuksiani, ystäviä tapaan onneksi viikonloppuisin ja aina voi soitella.
Olen innostunut sirkuksesta. Pariakrobatia, akrojooga ja käsinseisontatreenit veivät mut lopullisesti mukanaan kesäloman lopulla, vaikka sydän meni jo alkuvuodesta. Remonttipuuhat oli hyvä sitouttaja. Kun osallistuu itse treenitilojen luomiseen, jää kiinni. Siihen se loppuloma sitten meni. Maalaamiseen.

Syksyllä töissä riitti hymyä, hyviä kappaleita, aina pientä juhlaa.

Pian palaan kuitenkin tuttuun arkeeni.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Hui-hai haipakkaa

Missä olen luurannut kuukausikaupalla?
Koulunpenkkiä kuluttamassa. Olen oppinut, millainen on vektoriavaruus, mistä tietää, että luku on jaollinen yhdellätoista ja millainen on Riemann-integroituva funktio.


Se hetki jäi mieleen, kun tammikuussa huomasin nauravani matematiikkavitseille. Se olen OIKEASTI minä, joka tätä opiskelen. Huh! Aina en tunnista itseäni istuessani luentosalissa. Nyt pärjään jo ilman neuletta.   Tosin en aina kotosalla.



Lontooseenmatkustuslapanen sai tammikuussa uuden parin. Aika oli viimein kypsä, tänään ne olivat kevään kunniaksi ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen käytössä.


Sisko sai jouluna pienen maton. Kudontahuone piti lämmittää patterilla, kun piippuun oli satanut lunta. Jospa ensi talvena onkin piipun päällä hattu...

Niin, ja se vitsi:
2.14 --> vähän niin kuin pii, kun vaan lisää ykkösen.

torstai 29. elokuuta 2013

Kesä oli lomaa




Tapasin toripolliisin,


kiipesin Marjaniemen majakkaan



 ja tervehdin elokuvateatteri Lapinsuuta.  (Ja näin POROJA!)



Todistettavasti näin kukkimaan valmistautuvan yönkuningattaren,



paneuduin lempikesäharrastukseeni 



 ja harvensin ensimmäisiä porkkanapenkkejäni,

kunnes puhelin eräänä aamuna soi. Siitä lähtien on riittänyt hommaa hirviöitä pukiessa.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Tarvikepussi

Onneksi on muitakin koulutehtäviä, kuin kirjoittamista. Tämä pieni pussi käsityötarvikkeille oli henkireikä kivana viikonloppuna Keski-Suomessa. Muu oli kivaa paitsi lehtokotilot uudessa puutarhassa.








Kivat, ruostuneet raiteet kivan, vanhan aseman edessä, kun kiva porukka ottaa valokuvia.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Pieni kevätretki

Viime lauantaina heräsin aamuiseen auringonpaisteeseen. Pihalla kohtasin Kaisan ja siitä syntyi retki. Kevät on kaunis, värit ihmeellisen voimakkaita. Käteeni sain kiipeillessäni pienen haavan. Myöhemmin tuttavasairaanhoitaja varmisti, että onhan jäykkäkouristusrokote voimassa.






Viihdyn ja nautin olostani. Kouluahdistus uhkaa, kuten aina, kun kesäloma lähestyy. Onneksi kuitenkin sain tänäänkin tehdä kaikenlaisia kivoja asioita.
Täällä on aurinkoista väkeä. Mukavaa olemista. Hauskaa tekemistä. Tai sitten voi vaan istua keittiössä, syödä laatikollisen hapankorppuja ja jutella.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Missä asun nyt

Kotini tunnelmaa on vaikea tallentaa kuviin. Asun sopimuksen mukaan avoinna olevassa taidegalleriassa. Jussi Tukiaisen taide on varsin suuressa roolissa sisustuksessa. On täällä muutakin. Kirjoja. Asetelmia.





Viihdyn.
Nautin.
Naapurit on kivoja.
Aamulla aurinko kimmeltää vessan ikkunassa.
Tekee mieli mennä ulos.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Sieniä ja värttinöitä

Taas tuli kymmenen litraa suppilovahveroita, kun käytiin keskisuomalaisessa metsässä. Sitten oli pakko lopettaa, että saaliin jaksaa vielä siivota ja säilöä. Kuivuri pöhisee edelleen. Tänne maalle oli sellainen saapunut eräänä perjantaina.


Eilispäivänä askartelin myös kaksi värttinää opiskelukaverilta saamieni ohjeiden ja netin videoiden perusteella. Se oli helppoa ja halpaa. Kaikki tarpeellinen löytyi kukkien hoitoa, sisustusta ja nikkarointia harrastavan perheen varastoista.


Kuinka värttinä valmistetaan?

Tarvikkeet:
- pieni pala vaneria
- kattokoukku
- kukkakeppi

- pora
- kuviosaha
- harppi tai pyöreä esine
- puukko
- hiomapaperia


Katkaise kukkakeppi sopivaan mittaan (n. 30 cm tai enemmän). Piirrä pyöreä muoto vanerille (halkaisija 5-8 cm vanerin paksuudesta riippuen) ja sahaa irti. poraa keskelle kukkakepin halkaisijan kokoinen reikä. (Tai jos jollain sattuu olemaan pylväsporakone ja siihen muotti, jolla saa sekä pyöreyden että reiän keskelle samalla kertaa, niin käytä ihmeessä sitä.) Hio kappale. Pujota vaneri kukkakeppiin ja pyöritä koukku kepin päähän. Valmis!

Hmm... En ole vielä kokeillut kehräämistä, mutta kaverini mukaan tällainen värttinä toimii. Kuulemani mukaan se menee niin, että mitä kevyempi värttinä, sitä ohuempi lanka. Tein kaksi eri painoista värttinää, joten voin kertoa omia havaintojani myöhemmin.