Tekstit

Punontaa

Kuva
Kauan odotettu kudonnankurssi on viimein pääsemässä kunnolla alkuun. Kurssin kantavana teemana on kestävä kehitys. Tuotteitta on siis tarkoitus tehdä suuressa määrin kierrätysmateriaaleista. Se sopii periytyneelle hamsterin ominaisuudelleni oikein mainiosti. Ensimmäisessä työpajassa, joka oli ennen joulua, pääsimme kokeilemaan korin punomista sanoma- tai muusta lehdestä. Tarkoituksena oli käyttää jotakin itselle merkityksellistä lehteä, esimerkiksi kotipaikkakunnan paikallislehteä. Päädyin Meteliin (Teatteri- ja mediatyöntekijöidenliiton lehti), koska teatterityö on lähellä sydäntäni. Koulussa oppilaiden kanssa voisi punoa yhteisöllisesti vaikkapa tilataideteoksen luokkaan hyödyntämällä vaikkapa pajua ja erilaisia kierrätysmateriaaleja. Yksilötyönä voisi olla vaikkapa kori pikkutavaroille omaan pulpettiin tai luokkaan yhteiseksi iloksi. Punonnassa on helppo käyttää hyödyksi kierrätysmateriaaleja ja työstä saa helposti oppilaalle mielekkään ja merkityksellisen, jos he saavat valita ...

Uusiopaperia

Kuva
Joulu oli ja uusi vuosikin jo tuli. Kun oon jo blogin pitämisestäkin ollu lomalla, niin on kiva taas jotain päivittää. Päätin joskus syksyllä, että ostan joululahjat yhtä lukuunottamatta kaupasta. Toisin kuitenkin kävi ja kolmea lahjaa lukuunottamatta tein kaikki itse. Se oli kivaa! Tosin tontulla on vieläkin joitain jälkitoimituksia lähettämättä... Äiti puhui jo syksyllä, että tarvitsisi pian tehdä lisää uusiopaperia, kun vanhat varastot ovat huvenneet. Jo hyvissä ajoin lainasin välineet kotoa, vaikka toimeen pääsin vasta loman alettua. Äiti unohti koko paperintekoaikeeni syksyn aikana ja puheli jouluaskartelujen lomassa, että toivottavasti tulee tulevana vuonna tehtyä paperia. Olin kuitenkin hoitanut homman jo kotiin. Uusiopaperin valmistus: Tarvikkeet: - Värikkäitä käytettyjä papereita ja pahveja - Seuloja eri kokoisten papereiden tekoon - Sauva- tai tehosekoitin - Laakea astia, vanna(punkka), iso vati tai vedostusallas - Sanomalehtiä (PALJON, taloyhtiön roskakatos o...

Monenlaista perinteistä

Nyt on vuorossa raapaisu useammasta perinteisestä ja jokseenkin harvinaisestakin käsityötekniikasta. Mitään niistä en ollut aiemmin kokeillut, toisista innostuin ja toiset tuntuvat hiukan hankalasti lähestyttäviltä. Fransut Fransut olivat minulle aivan uusi alue, josta en ennen kurssisisältöjen lukemista ollut kuullutkaan. Fransut ovat siis erityisesti läntisessä Suomessa valmistettuja solmittuja pitsejä. Pöytäliinoja, verhoja, lakanapitsejä... Lakanassa saattoi olla jopa 6 metriä fransua! Kuusi metriä! Fransun tunnistaa helpoiten tiheästä verkkomaisesta pinnasta ja tuuheista hapsuista. Erilaisia kuvioita muodostetaan hyödyntäen vain kahta eri solmua.  Tai oikeastaan yhden solmun kahta muunnosta. Esimerkkikuva taas Käspaikasta , sieltä löytyy innokkaille kokeilijoille ohjeitakin. Lisäksi vielä erilaisten pintojen nimityksiä. Omasta fransukokeilustani ei tullut kummoinen. Aluksi tein perinteistä fransua harvempaan solmuja, joten lopuksi kokeilin niiden tiuhentamista. Sain ai...

Kansionpäälliset valmistuivat!

Kuva
Jopas oli homma. Koneneulontatyön tekemiseen motivoituminen ei ollut helpoimmasta päästä. On oma hommansa sopeuttaa itsensä ajatukseen, että luvassa on paljon työskentelyä helposti takkuilevalla koneella. Koneneulontatuotteen valmistuksessa piti täyttyä yksi ehto: tuotteen tulee olla suoja jollekin. Käsille, rumalle huonekalulle tai muulle esineelle, suoja kylmää vastaan... Mitä vain keksii. Minä päätin valmistaa kansionpäälliset, koska rumia kansioita minulla riittää. Nyttemmin niitä on yksi vähemmän. Kirjoneuleraita lähempään tarkasteluun. Tehtävään kuuluu myös raportoida projektin kulku niin, että voi hyödyntää opetuksessa kuvaamaan koneneuletyön suunnittelu- ja valmistusprosessia. Ratkaisin asian niin, että liitin ideointikuvani, suunnitelmani ja neulekokeiluni varsinaiseen portfoliooni ja kuvaan itse prosessin tähän. Nyt syntyvästä projektikuvauksesta on helppoa lyhentää ja muokata vaikkapa moniste opetuskäyttöön. Ideoin työtä ensin piirtämällä nopeita kuvia. Puntar...

Huopanukke Peikkonen

Kuva
Meillä on tänään syntymäpäiväjuhlat. Peikkonen nimittäin valmistui juuri. Tässä hän esittäytyy teille: Olen pieni, kekseliäs peikkopoika, ja tupsuhäntäni on oiva. Viihdyn puissa ja rantakivellä, on hännällä hyvä vettä sivellä. Toinen tossu katosi, kun tämä peikko puroa patosi. Housuista taas paikka puuttuu, voi olla, että äiti suuttuu. Olen silti kiltti, vaikken enää pikku piltti. Jatkossa kerron nukenteon työvaiheista ja ratkaisuistani. Tehtävänä oli valmistaa huopanukke sadutusta varten. Sadutuksen oli tarkoitus tapahtua keväällä, mutta kuolemantapauksen johdosta tilanne muuttui, eikä nyt ole tietoa, pääseekö Peikkonen auttamaan sadutushahmona. Suunnitteluni lähtökohtana toimi kotoa löytyvä oikea peikkopoika. Joku on ehkä tavannutkin hänet. Tämä Peikkonen taitaa kuitenkin olla reilusti esikuvaansa huolimattomampi, mutta suotakoon se hänelle. Aloitin valmistuksen päästä, jonka tein neulahuovutuksella. Ensin tein sopivaan pyöreäksi muotoiltuun superlon-palaan reijät...

Kun huovutusinnostus iskee...

Kuva
... ei maltakaan mennä nukkumaan. Olin just suunnittelemassa alkavani nukkumaan, kun päätinkin, että valmistelenkin huomista huovutussessiota sen verran, että teen huopapitsikokeilun alkuvalmistelut. Ja kuinkas kävikään. Tein huopapitsin ja neulahuovutin muotin avulla upean kirahvin! :) Huovutettu ja vanutettu pitsihuovutustyö. Tämä pitsihuovutuskokemus taitaa olla käänteentekevä mun huovutusurallani. En ole paljoa huovuttanut ja tämän kurssin aikana olen oppinut, että pienenkin kokeilun tekemiseen hurahtaa aikaa. Huopapitsin tekeminen on kaiken lisäksi osoittautunut ryhmäläisteni puheiden perusteella haasteelliseksi ja lähdinkin tekemään kokelua sillä asenteella, ettei haittaa jos menee yöhön. Ja voi että! Oli niin mukavaa pyöritellä pötkylöitä käsien välissä! Ja hankalat saumakohdatkin tarttuivat (yhtä lukuunottamatta) tosi hyvin kiinni (kun vain uskoi, että kyllä ne kiinnittyy)! Tein tämän siis kokonaan käsissä, vaikka rullatakin olisi voinut. Halusin pötkylöistä pyöreitä, en...