Uusiopaperia
Joulu oli ja uusi vuosikin jo tuli. Kun oon jo blogin pitämisestäkin ollu lomalla, niin on kiva taas jotain päivittää.
Päätin joskus syksyllä, että ostan joululahjat yhtä lukuunottamatta kaupasta. Toisin kuitenkin kävi ja kolmea lahjaa lukuunottamatta tein kaikki itse. Se oli kivaa! Tosin tontulla on vieläkin joitain jälkitoimituksia lähettämättä...
Äiti puhui jo syksyllä, että tarvitsisi pian tehdä lisää uusiopaperia, kun vanhat varastot ovat huvenneet. Jo hyvissä ajoin lainasin välineet kotoa, vaikka toimeen pääsin vasta loman alettua. Äiti unohti koko paperintekoaikeeni syksyn aikana ja puheli jouluaskartelujen lomassa, että toivottavasti tulee tulevana vuonna tehtyä paperia. Olin kuitenkin hoitanut homman jo kotiin.
Uusiopaperin valmistus:
Tarvikkeet:
- Värikkäitä käytettyjä papereita ja pahveja
- Seuloja eri kokoisten papereiden tekoon
- Sauva- tai tehosekoitin
- Laakea astia, vanna(punkka), iso vati tai vedostusallas
- Sanomalehtiä (PALJON, taloyhtiön roskakatos on näppärä paikka dyykata.)
- Vanhoja pyyhkeitä tai lakanoita (Estää painomusteen imeytymistä ja antaa pintakuviota paperille.)
- Sieni enimpien vesien kuivaamiseen
- Jotain painavaa, jota koota edistämään paperien kuivumista.
Revi huolella säästämäsi kauniin väriset (tai vähemmän kauniit, eri värisävyt tuovat vaihtelua paperiin) paperin jämät noin 1,5*1,5 cm silpuksi ja liota silppua yön yli.
Kun paperi on pehmennyt, se mössötään. Voit käyttää sauva- tai tehosekoitinta. Itse miellyin sauvasekoittimeen sitä kokeiltuani.
Mitä hienompaa mössöä teet, sitä tasavärisempää paperia saat. Karkeampi mössö tekee paperista taatusti käsintehdyn näköistä.
Mössöstä laimennetaan sopivan sakea seos laakeaan astiaan. Sopiva sakeus selviää helposti kokeilemalla. Liian sakeassa seosksessa on mahdotonta liikuttaa seulaa niin, että saa tasaisen kerroksen mössöä seulan päälle.
Seulassa on siis kaksi samankokoista osaa, kehystä. Toinen on tyhjä ja toisessa on verkko, jonka päälle paperimössö jää, mutta vesi valuu läpi.
Lasketaan seula molemmat osat tiukasti päällekäin altaaseen, jonka seosta on juuri sekoitettu, että paperihiukkaset ovat tasaisesti nesteessä (tuppaavat painua pohjalle).
Huljutellaan seulaa altaassa hetki ja nostetaan se tasaisesti ylös.
Annetaan suurimman osan vedestä valua takaisin altaaseen.
Nostetaan seulan päällimäinen osa pois (olihan verkollinen osa alla, eikä päin vastoin?) ja kumotaan massa pyyhkeen tai lakanan päälle.
Painellaan sienellä paperista seulan läpi vesi pois. Kun paperi on riittävän kuivaa, seula irtoaa siitä helposti. Jos taas paperi on vielä liian märkää, se repeää.
Kun lakana on täynnä tai mössö loppuu, on aika sijoittaa valmistamasi kerros kuivumispaikkaan. Laita pinon pohjalle muutama sanomalehti, sitten kankaat, joiden välissä on märät uusiopaperit ja sitten uusi kerros sanomalehtiä. Sitten voit siirtyä tekemään uuden uusiopaperikerroksen tekoon. Ei kannata siis kumota litimärkää paperia suoraan kuivatuspinoon. Tai jos niin on tehtävä, välissä olevat sanomalehdet kannattaa vaihtaa ennen varsinaista kuivatusta painon alla.
Kun olet saanut paperisi tehtyä, laita kuivatuspinon päällimmäiseksi paksu kerros sanomalehtiä ja jotain painavaa, että paperit prässäytyvät ja kosteus imeytyy sanomalehtiin. Paperit voi olla painon alla esimerkiksi yön yli. Sanomalehdet voi aamulla joko vaihtaa, jos malttaa vielä odottaa niiden kuivumista, tai jos on hyvin kärsimätön, kuten minä olin, voi ne kuivattaa muilla keinoin. Itse olen kokeillut kahta. Silitysrauta oli hidas ja vaati kärsivällisyyttä ja piti itse olla koko ajan siinä kiinni.
Huomattavasti näppärämpi oli itsevedostettujen paperivalokuvien kuivatukseen tarkoitettu kuivuri. Se oli tosi näppärä. Paperit väliin (kerralla sai kuivatettua 2 A4:sta tai 8 korttipohjaa) ja töpseli seinään. Paperit sai olla siellä välissä 5-10 minuuttia ja itse sai välillä puuhailla mitä halusi. Harvinaisen mukava ja nopea viimeistelykuivaamisessa. Kaikki siis Kameralaukku-foorumille kuivuriostoksille.
Ahkeruus palkitaan. Tässä valmiit tuotokset.
Päätin joskus syksyllä, että ostan joululahjat yhtä lukuunottamatta kaupasta. Toisin kuitenkin kävi ja kolmea lahjaa lukuunottamatta tein kaikki itse. Se oli kivaa! Tosin tontulla on vieläkin joitain jälkitoimituksia lähettämättä...
Äiti puhui jo syksyllä, että tarvitsisi pian tehdä lisää uusiopaperia, kun vanhat varastot ovat huvenneet. Jo hyvissä ajoin lainasin välineet kotoa, vaikka toimeen pääsin vasta loman alettua. Äiti unohti koko paperintekoaikeeni syksyn aikana ja puheli jouluaskartelujen lomassa, että toivottavasti tulee tulevana vuonna tehtyä paperia. Olin kuitenkin hoitanut homman jo kotiin.
Uusiopaperin valmistus:
Tarvikkeet:
- Värikkäitä käytettyjä papereita ja pahveja
- Seuloja eri kokoisten papereiden tekoon
- Sauva- tai tehosekoitin
- Laakea astia, vanna(punkka), iso vati tai vedostusallas
- Sanomalehtiä (PALJON, taloyhtiön roskakatos on näppärä paikka dyykata.)
- Vanhoja pyyhkeitä tai lakanoita (Estää painomusteen imeytymistä ja antaa pintakuviota paperille.)
- Sieni enimpien vesien kuivaamiseen
- Jotain painavaa, jota koota edistämään paperien kuivumista.
Revi huolella säästämäsi kauniin väriset (tai vähemmän kauniit, eri värisävyt tuovat vaihtelua paperiin) paperin jämät noin 1,5*1,5 cm silpuksi ja liota silppua yön yli.
Kun paperi on pehmennyt, se mössötään. Voit käyttää sauva- tai tehosekoitinta. Itse miellyin sauvasekoittimeen sitä kokeiltuani.
Mitä hienompaa mössöä teet, sitä tasavärisempää paperia saat. Karkeampi mössö tekee paperista taatusti käsintehdyn näköistä.
Mössöstä laimennetaan sopivan sakea seos laakeaan astiaan. Sopiva sakeus selviää helposti kokeilemalla. Liian sakeassa seosksessa on mahdotonta liikuttaa seulaa niin, että saa tasaisen kerroksen mössöä seulan päälle.
Seulassa on siis kaksi samankokoista osaa, kehystä. Toinen on tyhjä ja toisessa on verkko, jonka päälle paperimössö jää, mutta vesi valuu läpi.
Lasketaan seula molemmat osat tiukasti päällekäin altaaseen, jonka seosta on juuri sekoitettu, että paperihiukkaset ovat tasaisesti nesteessä (tuppaavat painua pohjalle).
Huljutellaan seulaa altaassa hetki ja nostetaan se tasaisesti ylös.
Annetaan suurimman osan vedestä valua takaisin altaaseen.
Nostetaan seulan päällimäinen osa pois (olihan verkollinen osa alla, eikä päin vastoin?) ja kumotaan massa pyyhkeen tai lakanan päälle.
Painellaan sienellä paperista seulan läpi vesi pois. Kun paperi on riittävän kuivaa, seula irtoaa siitä helposti. Jos taas paperi on vielä liian märkää, se repeää.
Kun lakana on täynnä tai mössö loppuu, on aika sijoittaa valmistamasi kerros kuivumispaikkaan. Laita pinon pohjalle muutama sanomalehti, sitten kankaat, joiden välissä on märät uusiopaperit ja sitten uusi kerros sanomalehtiä. Sitten voit siirtyä tekemään uuden uusiopaperikerroksen tekoon. Ei kannata siis kumota litimärkää paperia suoraan kuivatuspinoon. Tai jos niin on tehtävä, välissä olevat sanomalehdet kannattaa vaihtaa ennen varsinaista kuivatusta painon alla.
Kun olet saanut paperisi tehtyä, laita kuivatuspinon päällimmäiseksi paksu kerros sanomalehtiä ja jotain painavaa, että paperit prässäytyvät ja kosteus imeytyy sanomalehtiin. Paperit voi olla painon alla esimerkiksi yön yli. Sanomalehdet voi aamulla joko vaihtaa, jos malttaa vielä odottaa niiden kuivumista, tai jos on hyvin kärsimätön, kuten minä olin, voi ne kuivattaa muilla keinoin. Itse olen kokeillut kahta. Silitysrauta oli hidas ja vaati kärsivällisyyttä ja piti itse olla koko ajan siinä kiinni.
Huomattavasti näppärämpi oli itsevedostettujen paperivalokuvien kuivatukseen tarkoitettu kuivuri. Se oli tosi näppärä. Paperit väliin (kerralla sai kuivatettua 2 A4:sta tai 8 korttipohjaa) ja töpseli seinään. Paperit sai olla siellä välissä 5-10 minuuttia ja itse sai välillä puuhailla mitä halusi. Harvinaisen mukava ja nopea viimeistelykuivaamisessa. Kaikki siis Kameralaukku-foorumille kuivuriostoksille.
Ahkeruus palkitaan. Tässä valmiit tuotokset.
Kommentit
Lähetä kommentti