Solmuja, solmuja.

Tutustuimme kurssilla myös solmeiluun ja makrameen perussolmuihin. Omien pienten kokeiluideni apuna käytin Suomessa vuonna 1981 julkaistua Uusi ompelu- ja käsityökerho -sarjan kirjaa Solmittuja koristeita (Barbara Pegg, 1977).  Tunnilla kokeiltiin ensin munkinnyöriä, johon löytyy useampiakin ohjeita Käspaikasta.

Munkinnyöri solmun suuntaa vaihtaen.

Munkinnyöri solmittuna aina samaan suuntaan.

 Pohdittiin, että mitkä asiat auttavat solmun oppimisessa. Tärkeää on ainakin työn vaihettainen eteneminen. Myös lankojen erivärisyys selkeyttää työtä. On helpompi hahmottaa värin perusteella, minkä langan vuoro on. Jos oppilaalla on oma kuvallinen ohje, hän voi itse värittää siihen langan kulkureitin. 

Minä innostuin tutustumaan makrameehen valmistamalla kukka-amppelin. Käytin sen valmistamiseen vain kaksoistasosolmuja ja silmusolmuja. Isot helmet antavat sille ilmettä. Ostin kukankin vartavasten, jottei amppeli jää vain kaappiin. Tosin kukan pitää olla ilman amppelia, kun se on tarkastettavana. 

Solmeilun avulla voisi opettaa koulussa vaikkapa tapakulttuuria ystävännauhojen tai äitien- ja isäinpäivälahjojen muodossa. Solmeilu voi olla nopea välityö tai sen avulla voisi tutustua erilaisiin lankoihin ja materiaaleihin. Pieni solmeiltu esine voisi olla myös muisto leirikoulusta.